Valtio ei ole ”taikaseinä”
Maahanmuuttaja on maahan (Suomeen) muuttava henkilö, joka muuttaa omasta tahdostaan esimerkiksi työn perässä. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Kiintiöpakolainen on taas YK:n pakolaisjärjestö UNCHR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa kiintiössä. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 850-1050 henkilöä vuosittain.
Suomen Pakolaisapu ry:n mukaan maailmassa on 82,4 miljoonaa kotiseudultaan pakenemaan joutunutta, turvapaikanhakijoita heistä on 4,1 miljoonaa. UNCHR arvioi vuonna 2020, että 1,4 miljoonaa pakolaista tarvitsee kiintiöpaikan, koska heidän ei ole mahdollista saada riittävää suojelua nykyisessä isäntämaassaan. Vain 107 800 pakolaista sai kiintiöpaikan 26 maasta vuonna 2019*. Lukujen valossa on aivan selvää, ettei valtakunnallisesti muutamien satojen, tuhansien tai kymmenien tuhansienkaan pakolaisten vastaanotto ratkaise juuriongelmia lähtömaissa ja siten vähennä avuntarvitsijoiden määrää.
Pakolaisten ”uudelleensijoittamisesta” – onnistumisesta tai epäonnistumisesta – eri maihin kertoo se, että arviolta 77%:lle maailman pakolaiselle (eli lähes 16 miljoonalle), tilanne on muuttunut pitkäaikaiseksi. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita afgaanien pakolaistilanne, joka on jatkunut jo viidettä vuosikymmentä*. Pakolaisten määrää ja määrän kasvua on helpompi asettaa mittakaavaan, kun ajattelee, että jokainen päivä 25 000 ihmistä joutuu pakenemaan kodistaan eri syistä.
On täysin mahdoton ajatus, että nykyisellä EU:n turvapaikkajärjestelmällä, Suomen kiintiön tai vastaanottomäärien nostamisella Pudasjärvellä olisi mahdollista vastata tämän mittaluokan avuntarpeeseen. Humanitaarisesta maahanmuutosta on lisäksi tullut nykymuodossaan lähes hallitsematon siirtolaisuuden väylä, jolla on monenlaisia seurauksia vastaanottajamaassa.
Etnisten ristiriitojen, kasvavan turvattomuuden, rikollisuuden ja levottomuuksien lisäksi alati lisääntyvä humanitaarinen maahanmuutto lisää hyvinvointipalveluiden kysyntää enemmän kuin kasvattaa verotuloja, joilla näitä palveluita voidaan tuottaa. Palveluiden järjestäminen rasittaa jo ennestään niukkaa resurssia ja vaikuttaa kantaväestölle tarjottaviin palveluihin negatiivisesti –paisuttaa jonoja ja heikentää palveluiden saatavuutta, kun työvoimaa ei saada riittävästi kysyntään nähden.
Kun tiedustellaan tarkemmin kulupuolta kuulee usein sanottavan, että ”Valtio maksaa!”. Valtio ei ole kuitenkaan mikään ”taikaseinä”, josta rahaa on loputtomasti ammennettavissa tai jaettavissa. Jokainen euro on veronmaksajien varoja ja jostain muusta pois. Pitkässä juoksussa tämä rapauttaa koko hyvinvointivaltion perustan. Jotta palvelut saadaan rahoitettua, tarve nostaa veroja tai lisätä velkaantumista kasvaa. Yhtenä vaihtoehtona on myös julkisten palveluiden heikentäminen, josta kaikuja on jo nähtävissä.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa samaa etnistä taustaa edustavat ihmiset keskittyvät usein asumaan samoille asuinalueille. Levottomista ja turvattomista maahanmuuttajalähiöistä tunnettuja ovat muun muassa Ruotsin Malmön Rosengärd ja Tukholman Rinkeby. Samaa kehityslinjaa kuljetaan Suomessakin. Vaikka suuria haasteita tai ongelmia ei Pudasjärvellä ole ollut havaittavissa, se ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi muualla Suomessa. Erityisesti Vantaa, Espoo ja Helsinki ovat kasvattaneet suosiotaan ulkomaalaistaustaisten keskittyminä, joiden asukasluvusta noin viidennes on ulkomaalaistaustaisia. Samaan aikaan, kun ulkomaalaisten osuus kasvaa, on havaittavissa kantaväestön lisääntyvää muuttoa kaupunkien sisällä rauhallisemmille alueille sekä kokonaan toiselle paikkakunnalle, jolloin alueet eriytyvät ja ongelmat alkavat. Eriytymiskehitystä ei ole saatu ratkaistua muissakaan maissa, eikä sitä saada ratkaistua Suomessakaan.
Valtion talousarviossa vuodelle 2021 on varattu pelkästään ”Valtion korvaukset kotouttamisesta” -momentille yhteensä 176 225 000 euroa. Määrärahaa on tarkoitettu käytettävän muun muassa kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä lisäksi määräraha on tarkoitettu käytettäväksi muun muassa toimeentulotukeen, tulkkauksen järjestämiseen sekä erityiskustannusten korvaamiseen. Huomionarvoista on, ettei tämä momentti ole ainoa, joka sisältää kotouttamisen tai maahanmuuton kuluja. Humanitaarinen maahanmuutto on kallista ja tehotonta. Samalla rahamäärällä, joka Suomessa käytetään yhtä henkilöä kohden, saataisiin autettua moninkertaisesti ihmisiä paikanpäällä tai lähialueilla.
Pudasjärvellä kiintiöpakolaisten vastaanottoa on perusteltu muun muassa väestöpohjan laajentumisella, ikärakenteen tervehtymisellä ja työvoiman saamisella. Parasta aikaa kaupunginhallituksen asialistalla on kiintiöpakolaisten vastaanottomäärän nostaminen kolmeenkymmeneen henkilöön joka toinen vuosi edellisen kahdenkymmenen sijasta. Pelkkä ihmismäärän kasvu ei kerro mitään elinvoimaisuudesta, kestävää työvoimaa ei ole saatu, eikä paikkakunnalle ole jääty asumaan. Järeilläkään toimenpiteillä ei ole onnistuttu kotouttamisessa muissakaan maissa, ei myöskään Suomessa, eikä tulla onnistumaan Pudasjärvellä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt kiintiöpakolaisia koskien kaksi valtuustoaloitetta, joissa toisessa esitetään kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamista ja toisessa tarkkoja laskelmia tähänastisista kuluista, joita kiintiöpakolaisten vastaanotto on vaatinut, samoin selvitystä kotouttamistoimien vaikuttavuudesta. Pudasjärven Perussuomalaiset ry on aiemmin käsitellyt asiaa ja valtuustoaloitteet ovat täysin linjassa yhdistyksen kannan kanssa.
Pudasjärven Perussuomalaiset ry
Lähteet:
www.migri.fi
*https://www.unhcr.org/neu/wp-content/uploads/sites/15/2020/09/00-10-Facts-2020-v-FI-I.pdf
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4192177
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c33d7802-4c1c-4a98-a25a-6a7d9dfa2ffa
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/kokonaismuutos